Apua, ponini kutistuu!

Koska Nani on parilla edellisellä liikutuksella vaikuttanut jäykältä/epäpuhtaalta, touhuttiin tänään(kin) ihan rauhaksiin. Tarhasta hakiessa poni kulki puhtaasti, hieman vilkuili tallin edessä työskentelevää kaivinkonetta, mutta ei pahemmin. Reenailtiin taas paikallaseisomista ja Nani oli hieno koko harjauksen! Siirryttiin pesupaikalle ja seisoi sielläkin tosi kiltisti paikoillaan kun pesin hännän ja jalat - pidin kuitenkin narun päästä varuuksi kiinni, mutta ihan turhaan.

Lähdettiin lenkille ja otin varuuksi kypärän mukaan, koska Nani kulki puhtaanoloisesti sekä käynnissä että ravissa, sidoin narun ohjiksi ja hyppäsin selkään. Hieman poni mietiskeli ajoittain etenemistä, mutta jatkoi aina eteenpäin istunnalla tai äänellä. Sitten tapahtui jotain kamalaa. Tiellä käveli ihminen. Meidän suuntaan. Järkyttävää, eikö? Sitten se katosi! Eli meni omalle pihalleen.. Siinä vaiheessa poni teki jonkun etupäänkevennyksen ja vaihtoi suuntaa, kevensi uudelleen etupäätä. Jäi kuitenkin paikoilleen. Kun totesin, että takaamme (eli siitä suunnasta, johon oli tarkoitus mennä) tulee vielä peräkkäin kaksi isoa pakua, päätin jalkautua hetkeksi, että poniressukan pasmat saadaan rauhoittumaan..

Talutin Nanin ohi sen pihan, johon tuo järkyttävän pelottava henkilä katosi ja nousin sitten takaisin selkään, kun poni oli jo ihan oma itsensä. Jatkettiin täten köpöttelyä. Sukulantien ylitettyämme ponia taas jännäsi, kun edessä oli toinen ihminen! Tällä oli vielä kaikenlisäksi lauta kädessään, jonka kanssa mittaili ladon seinää. Tällä kertaa jännitys kuitenkin laukesi nopeaan ja päästiin jatkamaan matkaa. Kun vielä päästiin ohi suurimmasta osasta naapuritallin tarhoja, otettiin pätkä munaravia, kun poni oli jo kulkutuulellakin. Ravattiin myös toinen pätkä ja sitten ylitettiin heinäpelto edestakaisin, kun käytiin laittamassa riistakamera toimintaan.

Takaisintullessa tais Namilla kiehahtaa, kun en antanut sen syödä ja hetken jo luulin, että se kuolee :D se rupes polkeen jalkaa, teki epämääräisiä liikkeitä, venytti itseään ja luimi. Ja teki samaa koko pellonylityksen - kielloista huolimatta onnistui myös napsaisemaan muutaman heinänkorren matkalla. Kun pellolta päästiin takaisin hiekkatielle, oli poni vieläkin vähän happamenoloinen, mutta muutoin käytös normalisoitui. Otettiin kuitenkin muutamia pysähtymisiä, peruutuksia ja väistöjä ennenkuin hyppäsin selkään vielä loppupätkäksi hiekkatietä. Yhdessä kohtaa oli kovempi hiekka ja poni ontui sillä kohden toista etujalkaa, mutta taas pehmeälle päästessä kulki normaalisti ja otti vielä pari pientä ravipätkääkin. Tiellä meni monta autoa ohi, eikä poni niistä paljoa virkannut. Isto meni traktorilla ohi kun oltiin peltotiellä ja siinä kohtaa poni otti pari raviaskelta - sitten taas kun tultiin kaivurin ohi, meni poni maistelemaan sitä..

Harjasin tallissa vielä läpi, suihkutin selvitysainetta kohtuullisesti kuivuneseen häntään ja vähän myös harjaan. Hienosti seisoi poni paikallaan taas ilman kiinnisitomisia, fiksu tamma <3 sitten se pääsikin takaisin tarhaan kavereiden tykö.

Edit. Ai niin, se otsikossa mainittu kutistuminen. Namilla menee silojen vatsavyö reiän-pari kireämmälle kuin kesällä! Tosin hoikistuminen tuntui konkreettisemmin selässä nyt kun meni ilman satulaa.. Siellä meinaa tuntui selkäranka.. Kivasti kopahti häpyluuhun parissa äkkipysähdyksessä :D

AgiRöllin paluu

Varmaan parin kk:n tauko agissa (jos ei Äetsän epiksiä lasketa) ja voi että on koiralla intoa! Jännitti tosi paljon, vetääkö koira vain perseilyksi tauon, metsästelyn ja maneesiin siirtymisen vuoksi. Mutta vielä mitä! Meillä oli rata johon kuului hyppyjen lisäksi kepit, pussi, keinu, rengas ja putki. Tein ensin pelkkiä keppejä ja keinua erikseen, kepit eivät ihan jaksaneet kiinnostaa, mutta jotenkin nekin menivät. Keinua Rölli jopa rupesi hieman hiffaamaankin, olin pirun ylpeä!

Kun koetin koko rataa, kiisi Rölli vimmatusti ja teki kyllä mitä pyysin, jouduin kyllä pistään aikalailla töppöstä toisen eteen. Jei! Pari omaa mokaa, mutta koira kyllä keskittyi ja teki mitä pyydettiin, pussi sitä vain vähän jännitti, taisi usko loppua kesken, ettei moinen lopu koskaan. Ihan hirmu hyvillä fiiliksillä tästä jatkoon! Ihana paras Rölli <3

Iltalenkillä

Pääsin eilen tallille vasta kun alkoi hämärtää ja poniressukkakin taisi luulla pääsevänsä iltaheinien pariin hakiessani sen tarhasta.. Otettiin talliinmenomatkalla muutamia pysähtymisiä ja peruuttamisia ja tallissa laitoin ponin naruihin - kummankaan pää ei ois kestäny kunnon seisomisharjoituksia, kun ponin mielessä on vain iltaruuat. Aika mutainenkin poni oli..

Varustin ponin jalkaheijastimilla sekä heijastinrintaremmillä, kärryissä om lisäksi aisoissa ja takana heijastimet. Puin myös itselleni heijastinliivin. Poni oli reippaalla tuulella ja otettiin ensimmäinen hölkkäpätkä jo hiittikselle noustessa. Muutoinkin mentiin pääasiassa ravia tai hölkkää matkalla, mutta kyllä siellä pari käyntipätkääkin oli välissä. Nani reippaili aika hyvänoloista vauhtia - tai sitten pimenevä ympäristö loivat illuusion vauhdista..

Eka jännä tilanne tuli, kun hiittistä lanaamassa ollut traktori tuli meitä vastaan ja sen ja (kohtuusyvän) ojan väliin jäi vain hieman kärryjä leveämpi väylä. Sokaistumisesta tyrmistynyt poni koetti suht rauhassa ensin ehdottaa täyskäännöstä, mutta toisesta kehoituksesta lähti jo ohittamaan traktoria. Aikalailla sain pitää traktorinpuoleisen ohjan kiinni, mutta ojalta vältyttiin! Traktori tuli vielä toisen kerran vastaan loppulenkistä ja silloin oli törmäys lähellä.. Täten laitoin ostoslistalle kypäräheijastimen ja suitsiin heijastimet. Lähinnä otsapantaan ja ohjiin, kun turpahihnaa ei ole.

Mietiskelin myös, pitäiskö seuraavalla kerralla koettaa ajamistakin noilla kuolaimettomilla..? Tallissa totesin, että kyllä se lenkki reippaammin taittui kuin viimeksi, sillä nyt päästiin vajaa 10min nopeammin lenkiltä kotio edelliseen samaan verraten! Ja ilman hikeä! Huomenna ois ponilla vuolupäivä, toivottavasti on kiltti, kun vuolijalla rupeaa jo raskausmaha "painamaan".

Ensimmäiset väistöharjoitukst

Käytiin tänään ponin kanssa 7km lenkillä ratsain. Pinja halusi taluttaa Namin tarhasta sisälle, mutta onneksi ei haitannut, että myös minä pidin narusta kiinni. Sain myös ei-niin-tehokasta harjausapua, kunnes laitettiin Pinnille kypärä päähän ja sai istua lopun harjausajan selässä - hetkeksi myös Senja liittyi seuraan (kuva tosin toissakertaisen ajolenkin jälkeen otettu, kun lapset tahtoivat vielä "ratsastaa").

Sateisessa kelissä lähdettiin matkaan, tarkoituksena tarkistaa yksi uusi mahdollinen kärryttelyreitti. Poni koetti taas napsia kaiken mahdollisen ruuaksi kelpaavan ja pyrki vaeltamaan reunasta reunaan, josta sitten päätin, etten odotakaan väistöharjoitusten aloittamisessa lenkin jälkeiseen aikaan tallipihalle maastakäsin, vaan kokeilin piruuttani, miten homma onnistuisi suoraan selästä. Ja sehän onnistui! Helpommalla poni väisti vasemmalle, mutta pienen yrittämisen jälkeen onnistui myös oikealle. Ihan huisin taitava Nani!

Reitillämme olikin laitettu yksi portti kiinni, mutta selästäkäsin sen pystyy ohittamaan - kärrytellen ei sitten taas tarvitse miettiä ko. reittiä menevänsä. Ajattelin sitten, että mennään Kennelkerhon parkkikselle pyörimään, mutta sinnekään ei päässyt, kun tielle oli syntynyt mittava vesistö ja pelkäsin kumoutuvani uimaan jos olisin päästänyt ponin hyppimään ja liukastelemaan jatkaaksemme matkaa. Mentiin sitten vielä yhtä tietä pätkän matkaa ja siinä testasin myös laukannoston toimivuutta vieraassa maastossa poispäin kotoota kulkiessa - onnistui sekin hienosti ilman kummempaa kannustusta!

Reitti oli tosin paikoitellen aika ilkeä ponin kavioille, kun tiellä oli isolohkareista irtosoraa, joka selkeästi teki ikävää. Takaisinpäin kulkiessa säikäytimme yhden kauriin ja hiitiradalla ponia vähän jännitti käynnissäoleva rekka, jonka kyydissä oli metsätyökone - siitäkin päästiin hyvin ohi hetken mietinnän jälkeen, vaikka ojan ja rekan välissä oli vain naftisti poninmentävä tila. Onneksi ei oltu kärryillä, ei oltais mahduttu..

Harjaamisen jälkeen viskasin ponin kera pienen heinätupon pihalle takaisin. Rohkaisee kyllä ponin kunnon puolesta, että kohtalaisesti ravia ja parit laukkapätkät sisältävä ratsastuslenkki ei nostanut edes hikeä pintaan! Lauantaisella ajolenkillä ponille tuli hieman hiki, mutta päivä oli kyllä lämpimämpi ja Namilla on jo aikamoinen karva! Silloin mentiin myös koko lenkki aika reippaasti ja suurimmalti osalti ravissa.