Lomatouhuja

N - Y - T..

Röllikin on päässyt kuupan kahleista ja ollut jo kahtena päivänä mukana lenkillä muiden koirien kanssa ja lisäksi pääsi tänään metsälle, kun mies huomasi, että sehän on jo täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Haava parani todella nopeasti ja kertaakaan ei ole kotona tarvinnut kipulääkettä edes antaa. Rölli on ollut reipas ja ylienerginen vähemmän liikunnan takia, mutta voi kuinka se oli aattona ja eilen tyytyväinen, kun pääsi akkojen kanssa remuamaan metsään!

.. NYT!

Aattona tein koirien kanssa ehkä n. 4km lenkin ja eilen mentiin Ilkan kanssa n. 6km lenkki (josta Ilkka joutui kantaan mua puolisen kilsaa suon ylitse..). Empiiristen tutkapannalla suoritettujen kokeiden perusteella Likka kulkee vapaanaollessaan noin kaksinkertaisen matkan ja Rölli sekä Roosa keskimäärin kolminkertaisen matkan kuin mitä ihminen. Eli koiratkin saivat varmasti ihan kohtalaisesti lenkkiä, vaikka itse tuppaan noilla metsälenkeillä hissuksiin kulkeakin - ihan juurikin, että koirat ehtivät kanssa menemään ja touhuamaan riittävästi. Etenkin kunnonkohottaja (Likka) ja sairaslomalta palaava (Rölli) - ja toisaalta, älyttömän hyvää tekee Roosalle, jonka kuntoa ajetaan pikkuhiljaa taas pienemmälle, sen osalta kun on tämän metsästyskauden hommat jo aikaa sitten olleet tehtynä.

Astan kanssa olen uskaltanut tehdä jotain pientä myös! Harmittaa niin paljon, ettei ole kuvaajaa mukana ja toisaalta, että vettä tulee kokoajan ja kuvaussää olisi kuitenkin ihan kökkö.. tahtoisin kuitenkin meistä jotain yhteiskuviakin. Aattona kävin sen kanssa seurustelemassa tarhassa vähän silitellen, otin ihan muutaman pienen peruutuksenkin - tai lähinnä painonsiirron taaemmas. Fiksu tyttö tuntuu olevan!

Sakke suolla ja Rölli lenkin lopussa juuri ennen kiinniottoa.

Eilen kun menin tarhalle narun kanssa, tuli Asta jo minua vastaan portille! En tiedä, toivoiko se pääsevänsä vesisateesta jo sisälle, vai halusiko tulla luokseni, mutta tuli kuitenkin! Hääsin lämppärivarsat vähän kauemmas, kun ne tuppaavat yhä vähän sorsimaan pienempäänsä ja rapsuttelin ensin hetken aikaa Astaa, ennenkuin laitoin narun kiinni ja ohjasin meidät tarhan ulkopuolelle. Pieni oli varsin rauhallinen yhtä kaikki ja otinkin ihan ensimmäisenä tarhan ulkopuolella taas pienen "tutun" jutun, eli vähän peruutusta, tällä kertaa kokonaisen askeleen verran. Tulee kyllä todella herkästi. Lähdettiin sitten kiertämään puutarhan ympäri kiekka, josta pääsee takaisin tallipihalle, Asta käveli varsin tyynenä, mutta annoin sen seisahtua välillä miettimään ja mentiin sen tahdissa täysin. Tarhojen vierellä otettiin vielä muutama pysähdys minunkin aloitteestani, mutta kun mentiin jännemmille alueille - eli pois hevosten luota - annoin pienen valita tahdin. Ihan hirmuisesti ei tuntunut jännitystä olevan ilmassa, joskin pari kertaa piti vähän hirnumalla tarkistaa, että kaverit ovat yhä lähistöllä. Käytiin tallissakin vähän, mutta koska siellä ei ollut muita hevosia, meinasi Astaa alkaa hermostuttamaan ja pienen hetken "seisomisen" jälkeen päätin että mennään takaisin pihalle ja tarhaan, kun siellä tamma on rennompi. Tarhassa päästin Astan narusta irti ja se jäi siihen portille mun kanssa oleskelemaan. Joten me vain oltiin. Pari kertaa sain vähän ohjata lämpösiä taas kauemmas kummastelemasta, mutta aika kivasti me hengattiin, välillä vähän rapsutin sään ympärystöstä ja lavoista ja selkeästi vähän kutittikin, kun rupesi ylähuuli ja pää heilumaan <3 Kun sitten lähdin tarhasta katsomaan, olisiko kahviaika, lähti Astakin portilta hamuilemaan yhtä heinäkasaa.