Treeniä, treeniä ja vähän huvejakin!

Keskiviikkona oli taas Röllin kanssa agilitytreenit ja voi että mä olen yhä siitä aivan tolkuttoman ylpeä! Se oli niin hieno, vaikka tällä kertaa kaikki touhusivat kentällä yhtä aikaa, kukin oman tehtävänsä parissa - välillä vierekkäisillä esteillä. Röllin kanssa aloitettiin renkaasta, sitä se meni jo hyvin tottuneesti, kun ekan kerran vain muistutti, mistä kohtaa se kuuluu suorittaa. Seuraavaksi otettiin kahta hyppyä ja nekin sujui namikipon kera ilman ongelmia.. kaksi toistoa molemmin puolin ohjattuna, ettei tule tylsytettyä koiraa. Tämän jälkeen mentiin katsomaan, miltä pituuseste näyttää - no eihän Rölli edes noteerannut, että se on millään tavalla erilainen muihin nähden :D Namikippo yhä tässäkin käytössä. Putkeenmeno oli alkuun vähän putkensuulla pyörimistä (putkessa, mutta siinä suuaukon tuntumassa), kun oli ekan kerran mutkaputki, mutta lopulta Rölli oli menossa putkeen jokavälissä, kun vain lähellekään kuljettiin. Kepit meni upeasti (yhä niissä oli verkot ohjaamassa liikettä), rytmiä löytyi jo menosta, puomilla ja sen kontakteilla kehuttiin, että kyllä huomaa että oltiin harjoiteltu kotosalla. Sitten vielä muuri uutena esteenä, ei ongelmia, uutena juttuna myös otettiin sitten vielä hyppy-rengas-yhdistelmä, sekin  sujui ongelmitta. Se vain on niin hieno. Ihan hassua, kuinka voi tuntua näin upealta ja helpolta tekeminen, en ois uskonut ikinä, että mielestäni dreeverin kanssa on (tässä vaiheessa!) helpompaa kuin seisojan. Tietenkin Rölli on aavistuksen rauhallisempi ja etenkin vähän hitaampi, Roosa on niin hemmetin hösö.

Senjakin kävi kylpemässä agilitykisoissa..

Torstaina olin sitten katselemassa ja myös hieman töissä seuran järjestämiä agilitykisoja, 3-luokan kisat ja mukana joitain huipputekijöitä. Kisojen katsominen toi kyllä todella paljon luottamusta omaan tekemiseen, kun katseli useimpia ohjaajia koirinensa, kun he olivatkin "ihan tavallisia" kuolevaisia, ohjaajat tekivät virheitä, koirat tekivät virheitä, oli hitautta ja yksi radaltakarkaaminenkin. Tuli sellainen fiilis, että kait sitä itse voi sittenkin ajatella kisaavansa, kun ei tarvitsekaan olla Akka Ylijumalatar, että on mahdollista saada koira sinne 3-luokkaan - siellä menestyminen onkin sitten toki eri juttu. Lisäksi kun katsoi yhden beaglen radan, näyttelylinjaisen tosin, tuli sellainen olo, että kyllä Rölli tuon ainakin innokkuudessa ja vauhdissa voittaa mennen tullen :D Keli oli toki aivan kamala ja rata jouduttiinkin siirtämään medien ja maxien hyppyratojen välissä hieman sivummalle kentällä, että edes osa rataa olisi pitävämmällä maalla - mutta jo rataantutustumisen jälkeen oli uudessakin paikassa kulkuväylät melkoista mössöä ja pari kaatumistakin nähtiin. Oli hienoa nähdä huipputekijöiden radat, mutta vielä hienompi tosiaan huomata, että ihan "perusohjaajallakin" on mahdollisuuksia. Tämä oli mahtava kokemus!

Torstaina kävin myös Namilla ajelemassa ja lenkin päätteeksi laitoin potkuremmin varastoon. Saa nähdä, kadunko sitä jo seuraavan ajokerran jälkeen :D Käytiin hiittis vetääs lävitse ravilla ja sitten vielä Insinöörintiellä käytiin kääntymässä viimeisen talon kohdalla - takaisinpäin tultiinkin sieltä sellaista haipakkaa, etten oikein tiennyt, tarveisko pelätä vai ei :D Ja että jos tarveis pelätä, ni tarveisko pelätä et poni koettaa ruveta potkiin (okei, sil oli se potkuremmi, mut se ei kyl pysy ihan paikoillaan..), vai että se rikkoo laukalle ja siitä vauhdista ku ois laukalle rikkonu, ni se ois laukannuki jo aika haipakkaa. Vaikken mistään mitään tiedäkkään, niin kyseistä vauhtia jos se päästelis jossain hiitillä tai startissa, ni se vois olla kohtalainen raviponi.. Lenkin päätteeksi sitten harjailin hikisen tamman samalla kun se sai nautiskella tuoreesta ruohosta ennen tarhaan joutumista - ja voi vitsit kun siitä sitä karvaa lähteekin, se on hoikistunutkin karvanlähdön myötä - optinen harha!

Mamin kaunotar.

Tänään sitten oli Röllin kanssa arkitottista ja voi kun se oli taas hieno aina kun siltä jotain pyysi - väliajat se sitten haistelikin maata kuin vimmattu.. mutta otettiin vähän luoksepäästävyyttä, harjoiteltiin istumisella ja maahanmenolla käskyssäpysymistä ja siitä vapauttamista. Otettiin paikallaoloa, sivulle- ja luoksetuloja. Taas saatiin kehuja ja ihan kyllä aiheesta ;D Ei sillä, kyllähän noi on tollasta aika perushöttöä, mutta en ois uskonut, että muiden koirien seurassakin onnistuu näin hyvin. Tänään ei ollut ees lihapullat käytössä kuin luoksetulossa, muutoin oli norminappulat ja jotain kaapinpohjalta kaivettuja koiransuklaita tms. Olen yhä niin tyytyväinen.