Tänään oli agitreenit Roosan kanssa, mutta otin varuuksi myös Röllin mukaan, jos ketään ei häiritseisi, että touhuan myös sen kanssa. Tehtäviä oli tänään varsinaisesti kaksi - rata ja sitten neljän esteen muodostama neliö, jossa treenattaisiin äänetöntä ohjausta. Tarkoituksena oli, että samaan aikaan kun yksi koirakko on rataa tekemässä, toinen koirakko voi treenata ohjaamista neliöllä, mutta loppujen lopuksi neliöllä ei käynyt toisen koirakon rataa suorittaessa kukaan muu kuin minä koirineni sekä yksi tyttö parsoneidensa kanssa.
Menin ihan ensimmäisenä Röllin kanssa neliölle ja ainoastaan yhden kerran jouduin turvautumaan ääneen, kun olin ihan varma, että se häippäisee radansuorittajan luokse - muttei häippässytkään. Oli kyllä melko vaikeata alkuun pysytellä hiljaa ja antaa ruumiinkielen hoitaa hommansa, mutta fiksu jätkä teki juuri niinkuin pitikin. Otin välistävetoja, takaakiertoja, välillä kahden hypyn suoraa, molempiin suuntiin ja aina vain meni hienosti. Pienen odottelun jälkeen pääsin Röllin kanssa sitten radallekin, ajattelin ensin, että ottaisin hieman helpotettuna, mutta Maria rohkaisi kokeilemaan, että kyllähän se menee alunperin suunniteltunakin.
Yllä näettekin minun älyttömän hienon piirroksen radasta :D Eli alussa kolme normihyppyä vähän siksakkimaisesti, siitä muuri, muurilta takaisin "edelliselle" hypylle, hypyltä putkeen, sieltä puomi, kaksi hyppyä, putki, muuri ja kolme "siksak-estettä" takaisinpäin. Sain ottaa alun Röllin kanssa kahteen kertaan, kun itse meinasin pyllähtää nurin seottuani askelissa, mutta muutoin Rölli meni upeasti aina puomille asti, jota se meinasi taas hieman vissiin jännittää. Sain hieman houkutella sitä, mutta alkuun päästyään meni puomin taas mallikkaasti - ja eipähän ainakaan kontakteille osuminen ole ongelmana. Puomin jälkeen sitten taas loput esteet sekä putki menikin moitteettomasti ja putkelle etenkin Rölli irtoaa välistä jo todella hienosti. Otettiin rata myös toiseen kertaan ja sain myös sillä yrittämällä houkutella Röllin puomille, mutta meni jo paljon reippaammin kuin ensimmäisellä kerralla.
Seuraavaksi menin taas sitten Roosan kanssa neliölle, hieman jännäsin, että lähteekö se heittään rinksaa, etenkin kun kentällä oli toinenkin koirakko työskentelemässä, joten otin alkuun melko varmanpäälle-jutun ja pyysin hyppäämään vain kehään sisälle ja palkkasin heti siitä. Jokatapauksessa Roosakin meni aivan tolkuttoman upeasti pelkällä ruumiinkielellä ohjaten, olin ihan äimänä, kuinka tarkasti se seurasi, mitä pyydän! Sitten tulikin välirähinä, kun samaan aikaan kun Roosa hyppäsi kehästä "ulospäin", hyppäsi Elma radalla 3-esteeltä "vastaan" ja syttyi rähinä. Koirat eivät onneksi kamalan kauaa ehtineet tohista, kun väliin päästiin ja kolmen ihmisen voimin saatiin ne aika hyvin pidettyä toisistaan erossa kunnes molemmat koirat oli napattu kiinni. Mitään vammoja ei syntynyt, eikä Roosa ainakaan vaikuttanut heti kiinnijouduttuaan enää edes "verenhimoiselta" - joten pienen kovistelun jälkeen otin sen kanssa vielä neliöllä yhden "takuuvarman" tehtävän, että sain sen vielä palkittua hyvästä suorituksesta.
Radallakin Roosa oli uskomattoman hyvässä vedossa, tai siis uskomattoman hyvin kuulolla, vaikka aloituspaikalle mennessä se meinasi vain haistella maata ja olla omissa maailmoissaan. Kolmosesteelle se tuli ekalla kerralla aivan käsittämättömästi, en tiedä, lähtikö se hyppyyn minun "hyppy"-käskystä vai mitä ihmettä tapahtui, mutta se loikkasi tolkuttoman kaukaa ja suoraan riman päälle - onneksi ei kuitenkaan satuttanut itseään ja aloiteltiin kolmoselta "uudelleen", kun saatiin este korjattua takaisin kuosiin. Siitä Roosa menikin sitten ihan superisti, tarveisi vielä keksiä vain jokin käskysana, jolla se hieman himmaisi vauhtia puomille noustessa, kun kontakti meinaa nousussa jäädä välistä. Toinen kierros radalla menikin jo kunnolla, koko rata putkeen (joskin kun menin itse päässäni sekaisin, tehtiin hyppy-muuri-hyppy-ympyrä kahteen kertaan ennen putkelle lähtöä..) ilman mitään hömpötyksiä. Olin tolkuttoman tyytyväinen! Kun siinä hetki oltiin hengähdetty, otin vielä kepit pariin kertaan, että päästäisiin joskus niidenkin suhteen vähän eteenpäin.
Kun meidän ryhmä rupesi lähtemään kotiopäin ja seuraava ryhmä kokoontumaan rataa katselemaan, otin myös Röllin kanssa vielä hieman keppitreeniä, josko senkin kanssa saisi niitä pikkuhiljaa haltuun - myös ilman verkkoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti