Sunnuntaina oli kiva päivä, paitsi lopussa. Alkuun käytiin pienellä lenkillä, sujui hienosti, vähän väliä pää nousi normaalia ylemmäs ja poni jännittyi, lähinnä kotiinpäin jo kävellessä, mutta rentoutui taas ja jatkoi nätisti. Tehtiin tarhan vieressä sitten hieman väistöharjoituksia ja ajattelin, että käydään vielä heittään kiekka puutarhan ympäri. Se vain sattui olemaan virhe. Matkan varrella on konehalli, josta appiukko juuri lähti traktorin kanssa, kun oltiin pihan puolella ja lähdin sitten Astaa viemään takaisin tarhallepäin pois "alta". Asta ei oo ennen pahemmin traktoria pelännyt tms. mutta ollaankin pääasiassa juur menty edellä vähän matkaa, kunnes traktori on kääntynyt jonnekin muualle perästämme. Tällä kertaa tais nousta joku täysverisen geeni pintaan, koska alkoi hyppiminen. Selvittiin tarhaan asti ja sain vaihdettua riimunkin normaaliin (tietenkin appiukko oli sit juur menossa siitä tarhojen välistä riihelle päin, eli oli kokoajan "kannoilla", vaikka pitikin välimatkaa) ja kun päästin Astan irti, lähti se lämpöisten kanssa samointein rallaamaan. Kaikenlisäksi samaan tilanteeseen osui se, että jouduin koiralle karjaisemaan (tämä siis riimua vaihtaessani), kun meni tiellä kulkevan koiran luo paikkamakuulla ollessa. Harmitti niin penteleesti. Kaikki meni niin kivasti ja sitten tämä pelkoreaktio lenkin päätteeksi. Asta kun on muutenkin ujo, eikä päästä tarhassa välttämättä luokseen heti, vaan mietiskelee ensin. Kävin sitten viemässä vähän heiniä tarhalle tilanteen rauhoituttua ja rapsutin siinä vähän ponia, mutta paska fiilis jäi.
Eilen kävin taas tallilla ja kaikki oli kivaa, otettiin tarhassa etu- ja takapään väistöä sekä nostelin jalkoja. Vähän tamma on yhä epäileväisen oloinen, mutta toimii ja oppii kivasti. Sitten käytiin pellolla tekemässä pieni rinkula ja pääosa matkasta meni ihan rennoissa fiiliksissä. Sitten syystä tai toisesta kun oltiin nousemassa pellolta takaisin pihalle ja siitä mentiin tarhaan takaisin, rupesi hyppiminen. Osasin ehkä varautua vähän paremmin, mutta onhan tuollainen hyppivä ja jalkojaan heilutteleva varsa melkoisesti sykettä nostava juttu.. Parin ensimmäisen hypyn jälkeen toiminta rauhoittui hieman ja vielä tarhan viertä kävellesssä tuli muutama epämääräinen pakoreaktion poikanen. Ennen tarhaanmenoa sitten hieman peruututin tammaa ja tarhassa tilanteen rauhoituttua väistätin vielä etu- ja takaosat molempiin suuntiin.
Nyt sitten mietintämyssyyn ja tarkkailuun, että milläs päästään eroon tästä pakoreaktion poikasesta. Toimisikohan jonkunmoinen minilenkkien tekeminen? Tekis pyörähdyksen pari metriä portilta poispäin, sitten pari metriä lisää jne? Tekisi taas pienemmän jos pakoreaktiota ilmenee? Entä mikä olisi paras tapa toimia, jos reaktio iskee - seistä hiljaa paikallaan, jatkaa matkaa normaalisti, vai mikä? En todellakaan tahdo ainakaan ruokkia ko. mielentilaa tammassa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti