Torstaina Asta sai jonkun kohtauksen, syystä tai toisesta rupesi hyppimään ylös, eteen ja vähän takajaloilleenkin kun oltiin valjaat päällä kävelemässä tallin takana olevassa tarhassa. Tai kohtaus alkoi, kun käänsin sitä laittaakseni portin perässämme kiinni. Tästä sitten totesin, että oli syy mikä tahansa, oli poni jo varsin paniikissa hyppimisestänsä, kunnioitti sentään sen verran meikäläistä, ettei päälle tullut - ja siitä sitten aloitettiinkin lauantaina valjashommat ihan alusta. Eilen poni seisoi tallissa kyllä ihan kauniisti paikoillaan kun valjaita heittelin selkään ja otin pois, mutta suupielistä näki, että vähän jännittää + aavistuksen maiskutteli itsekseen miettiessään tilannetta.
Tänään sitten otin valjaat tarhaan mukaan, koska Pasta on kuitenkin siellä yleensä rennoimmillaan. Ihan ensin kuitenkin vähän totuteltiin raippaan ja koitin saada ponia liikkumaan vaikken olisi sen edellä.. ja rupean pikkuhiljaa olemaan sitä mieltä, että saatan sittenkin tarvita apukäden tähän hommaan :D Kyllä sen aina liikkeelle sai, mutta se tulisi suoraan minun luokse - eikä jää ympyrälle, kuten olisi tarkoitus. En sitten tiedä, auttaisikohan tähän "ongelmaan" jos opeteltaisiin suitsiin ja sitä kautta saisi ohjattua kaksin ohjin menoa. Olettaen että saan ponin liikkumaan aina enemmän kuin kaksi-kolme askelta kerralla. Noh. Mihinkäs meillä on kiire, ei ole kärryjä ja ratsastushommiin on vielä piiiitkä aika! Pääasia, että poni ei arastellut raippaa juurikaan, vaikka sitä heiluttelin vähän siellä täällä ja silittelin sillä lävitse kroppaa ja jalkoja. Ehkä se vielä jossai vaiheessa oppii myös yhdistämään raipalla naputtelun liikkeellelähtöön? Noh, tehtiin myös "seuraamisharjoituksia" narussa ja lopulta sitten taas siirryttiin valjaiden kanssa leikkimiseen. Pasta sai ottaa paria askelta eteen ja paria peruutusaskelta kun valjaat lojuivat selässä ilman, että mahavyö olisi kiinni, aavistus suupielen kiristymistä, muttei sen kummempaa. Vähän pitelin myös vyötä kädellä kiinni ja pyysin paria askelta eteen, kaik ihan ok. Lopulta lähdettiin talliin valjaat ponin selässä, mutta yhä mahavyö auki ja kun poni käveli rentona, pysäytin ja otin valjaat pois.
Tallissa käytiin pesarilla ensin hetki seisoksimassa ja silittelin ponin läpi ja nostin pari jalkaa, sitten siirryttiin käytävälle varsinaiseen harjaukseen. Tänään oli seisominen taas olevinaan hyvin raskasta pienen esiteinin mielestä ja sitä sai olla vähän väliä palauttamassa takaisin paikoilleen. Ihanaa on kuitenkin, että vaikka hieman luimistutteleekin satunnaisesti, niin se sietää jo täysin harjauksen kaikkialta ilman sen kummempia varomispaikkoja. Viikko sitten kävi vuolija ja totesi että ponilla on sädemädän alkua parissa popossa ja nyt ollaan sitten kavionhoitokuurilla, joka meinasi tänään olla ylettömän vaikeata tuon paikallapysymisen vaikeuden takia. Vasemman puolen jalat sain kohtalaisesti hoidettua, oikean etusen kanssa alkoi ponilla menemään totaalisesti hermot ja rupesi rymistelemään itseään liikkeelle - ja kun vihdoin seisoi hetken kauniisti jalka ylhäällä, laskin jalan alas ja käytiin tekemässä pieni kävelylenkki tallissa, että olisi välillä muutakin kuin seisomista. Ei kestä pieni poni tällä hetkellä selkeästikään tuota seisomista paljoa! Etujalka saatiin täten hoidettua jotenkuten ja sitten käytiin hakemassa heinäkärryistä pieni tuppo heinää, jotta malttaisi poni vielä takasen hoitamisen - ja se menikin kivuttomasti. Sitten käytiin vielä vähän pesarilla seisoksimassa ja lähdettiin takaisin tarhalle. Ai niin! Sain vaihdettua tarhassa ponin riimusta toiseen ilman, että välissä pitelin kättäni kaulan ympärillä! Viskasin vain toisen riimun menemään ja rupesin toista räpeltää päähän, eikä ponilla ollut aikomusta lähteä litomaan sillä välin :D
Sitten koiriin. Tänään oli agitreenit ja Röllillä oli taas meno melkolailla päällä. Se on ruvennut vauhdin löytymisen jälkeen olemaan hankalammin hanskassa pysyvä, ja tälläkin kertaa kakkosesteeltä kun olisi ollut tiukka kurvi kolmoselle (rengas), otti Rölli ilon irti juoksemisesta ja teki pienen kunniakierroksen. Sitten uusi yritys aloitukseen ja homma meni hienosti.. renkaasta alkoi "kiva" suora, jossa oli putki, hyppy ja toisen putken pää ja voi jestas kuin joutui taas itsekin laittamaan töppöstä toisen eteen, että pysyi vauhdissa mukana! Onkohan homma Roosan kanssa sitten joskus ihan superhankalaa, vai onko Rölli vain ottanut vauhdissa kiinni, kun tuntuu ettei meinaa enää välillä aina kunnolla senkään vauhdissa pysyä? Kuitenkin. Itse töppäsin ohjauksessa pari kertaa, mutta Rölli oli kyllä hieno myös radan loppupään. Onneksi (?) oli tänään aika helpot radat, vähän suoraviivaisempaakin menoa välillä, ihan virkistävää vaihtelua! Toisella radalla oli myös keinu ja Rölli on kyllä hieno nykyään siinä, kun se menee sen niin varoen, muttei vaikuta enää jännittävän kuitenkaan.
Roosakin pääsi hieman verryttelemään, oli ollut kyllä aamulla jo Ilkan kanssa metsällä - eli toipuminen menee todella hienosti! Välillä "työpäivien" iltoina se ottaa pari epäpuhdasta askelta liikkelleähtiessä, mutta muutoin virtaa riittää kuin pienellä voimalaitoksella ja jalkakin on pysynyt hyvänä vaikka koira on päässyt vähän energioitaan purkamaankin. Roosa pääsi tänään ottamaan kontakteja puomilla ja keinulla, joiden lisäksi otin sen kanssa keppejä vähän. Kepeillä meinasi vauhti kasvaa ja homma mennä plörinäksi useamman kerran ja jouduttiinkin hieman hiomaan, mutta olin ihan äimänä, kuinka hyvin Roosa otti kontaktit! Aika kovalla äänellä jouduin sitä kyllä ohjeistamaan, kun lievää kuuroutta oli ilmassa, mutta se meni upeasti! Puomille se lähti kovaa, mutta hiljensi vauhtia huudostani ja myös nousukontakti onnistui hienosti - ylhäällä mentiin taas kovaa, mutta huudahduksestani se hidasti kuin hidastikin menonsa ja otti alastulokontaktin jääden jopa hieman odottamaan, että saako tästä nyt jatkaa vai ei. Ennennäkemätöntä! Keinu otettiin kahteen kertaan ja molemmat puhtaasti, siinä vain täytyy komennuksen tulla todella ajoissa, että koiraa ehti pysäyttää vauhtiaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti