maanantai 4. kesäkuuta 2012

Kaviopohdiskelua ja löysäilyä

Mä olen nyt paljon mietiskellyt noita Nanin kavioita, etukaviot sillä kuluu aika kivasti ja tasaisesti, takakaviot sen sijaa enemmän ulkosyrjältään. Säteetkään eivät ole märän kevään ja alkukesän jäljiltä erityisen hohdokkaassa kuosissa. Lisäksi olen miettinyt, että kuluuko kaviot liiaksi, tai ainakin, rupeaako tulevaisuudessa lisääntyvä liikunta kuluttamaan niitä liiaksi? Tarvittaisko me buutsit? Talvelle nyt ainakin, mutta tarvittaisko me ne jo kesälle? Onneksi meidän maastot ja hiittirata ovat aika hyväpohjaisia, ennemmin käyvät helposti hieman pehmeäksi kuin että kävisivät kovaksi.

Päätin sitten kuvata ponin kaviot ja laittaa kengättömyyden asiantuntijalle mailia, sieltä vastattiinkin nopeasti ja kiitettiin hyvistä kuvista ja todettiin, että vaikuttavat hyviltä ja selkeänoloisilta. Myös tuo takasten ulkoreunalta kuluminen on kuulemma yleistä ja johtuu usein ristiselästä tai takapolvesta, suositteli näyttämään ponia osteopaatille - tarvitsee siis ruveta selvittelemään hevosia hoitavia osteopaatteja ja heidän taksojaan.. koska Nani on vielä nuori, on hyvä hoitaa ja selvittää ongelmakohdat ja mitä niille voi tehdä, ettei pääse suurempia kremppoja syntymään sitten iän myötä näistä asioista! Päätin myös nyt ilmoittautua kavionhuoltokurssille, jota olen jo aiemminkin katsonut, mutta kuun lopulla järjestettävässä koulutustilaisuudessa oli tilaa ja ajattelin, ettei siinä voi ainakaan hävitä mitään!

Kävin eilen ponin kanssa vähän rentoilemassa, lähdettiin lenkille (eli talutin ponia) vähän metsään, hypättiin pari kertaa yhden koivunrungon ylitse, keskusteltiin siitä, kummalta puolen yksi kuusi piti ohittaa, oltiin eksyksissä, mutta löydettiin tiemme hiittikselle sittenkin :D Mentiin vielä vähän Forssaan päin kääntösilmukasta ja siellä annoin ponin vähän evästää ja hyppäsin selkään testaamaan, miltä tuntuu liikkua ilman satulaa neidin kanssa.. aika matelemistahan meno oli, kun Nani hamusi jokaista ruohonkortta ja muita herkkupaloja tieltä ja sen vierestä, mutta eipähän tarvinnut pelätä että ohjaus pettää (eli riimu ja sieltä käteeni tuleva naru..) :D En kauaa ollut selässä, mutta tovin kuitenkin, kunnes lähdettiin taas vähän reippaampaa marssia tallillepäin. Tallissa sitten koetin taas irrotella talvikarvaa ponista ja lähtihän sitä taas vähän - enemmänkin tosin saisi lähteä..


Ai mitenniin takakorkea..?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti