Ei niin hyvää päivää, etteikö sen voisi tehokkaasti pilata! Eilen oli ihan huippukivaa, kävin nyppimässä kaverin hevoselta tukan, pääsin ratsastamaan ja muksut pääs ratsastaan. Ilkka kävi koirien kaa metsässä, iltapäivällä mulla oli Röllin kaa rallytokotreenit ja siihen perään molempien koirien kanssa agitreenit ja fiilis oli ihan taivaissa. Koirat pelas niin upeasti ja itsekin olen vissiin täten jotain oppinut pikkuhiljaa.. kaikki oli ihanasti siihen asti, kunnes Ilkka soitti illalla sorsametsällä ollessaan.
"Roosa jäi auton alle."
Linja-auton alle. Ilkka oli varma, että se oli kuollut, kunnes joku linja-auton kyytiläisistä/joku muu paikalle pysähtynyt totesi, että elää. Ilkka oli jo hakemassa pysyä, että joutuu (taas!) antamaan armonlaukauksen, mutta onneksi koira osoitti pystyvänsä taistelemaan.
Ehdin jo ilmoitella Hattulan Univettiinkin, että auton alle jäänyt koira, joka hengittää ja nostaa kyllä päätään, olisi tulossa. Sitten Ilkka soittikin taas takaisin, että Kilpinen ottaa heidät vastaan ja ovat jo melkein siellä pihalla. On se mahtavaa, että on suhteita appiukolla - ja no, onhan Ilkkakin tietty samoissa seisojatreeneissä käynyt ko. eläinlääkärin kanssa. Roosa kuvattiin nenänpäästä hännän päähän, löytyi yksi katkennut hammas, kielessä reikä. Aivotärähdys, keuhkoissa verta. Oikeaa etujalkaa ontuu pahasti, muttei siitä löytynyt ainakaan mitään luustollista häiriötä. Nappia ja toista nappia isot kasat mukaan, seuraillaan.
Yö oli melko levoton, kun kuunteli hysteerisenä, että hengittäähän koira ja heräsi sen jokaiseen liikkeeseen. Aamulla todettiin, että saatetaan joutua tänään uusiksi eläinlääkärille, kun hengittää niin pinnallisesti ja tihusti. Kävelee/ontuu menemään, söi halukkaasti tonnikalalientä. Pääasiassa toki vaan makaa, hengitys vähän rauhoittui kipulääkkeen antamisen jälkeen.
Seuraillaan. Pidetään sormet ristissä. Jos tällä kertaa ois selvitty säikähdyksellä.
Röllillä alkaakin sitten työt, kun joutuu seisojaa paikkaamaan sorsametsällä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti