Hyvästi rakas

Se on vain niin väärin, ihan kuin viimeaikoina ei ois ollu surua tarpeeksi, niin nytten sitten tämäkin vielä. On niin tyhjä olo. Ei voi käsittää, kuin voi ponin joutua lopettaan noin nuorena. Meillä oli viimeaikoina kaikenlisäksi vielä ehkä kivointa ikinä. Samoilla metsissä ja metsäteillä ilman satulaa, riimuun kiinnitetyt ohjat löysinä roikkuen. Mentiin sinne minne nenä näytti ja sitä vauhtia, kun hyvältä tuntui. Poni seisoi hoitaessa nätisti paikoillaan, vaikka olisin käynyt peremmälläkin tallissa hakemassa tavaraa. Nyt en saa enää ikinä tehdä sen kanssa, en tuntea sen lämpöä enkä voi enää ikinä estää sitä rapsuttamasta minua..

Tämä on viimeinen kuva, jonka rakkaastani otin. Ehkä se kiteyttää aika paljon siitä, kuinka elämäniloinen se oli. Tällaisena tahdon sen aina muistaa.